Kuinka tässä näin kävi?

Blogille pitäisi vissiin kirjoittaa jonkinlainen aloitus. Jokin, joka selittää mitä tässä on tapahtunut ja mistä mun olisi tarkoitus puhua.

Mä olen kolmikymppinen nainen ja mä oon naimisissa. Sanotaan aviomiestä nyt vaikka Rikuksi. Meillä on yhteistä taivalta takana jo toistakymmentä vuotta, niistä viimeiset ehkä neljä tai ehkä jopa viisi vuotta on olleet aika kriisiä. En mä osaa tarkkaan sanoa milloin se alkoi, mutta pitkään kuitenkin.

Vuosi sitten mä tein päätöksen, että nyt mun elämän pitää muuttua. Mä pistin takarajaksi seuraavan kesän, että jos siihen mennessä ei tapahdu muutosta, sit mun pitää se muutos tehdä. Vaan en mä suunnitellut sitä ihan näin. Mä nimittäin hyvin pian sen päätöksen jälkeen tapasin toisen miehen, sanotaan tuota nyt sitten vaikka Joonaksi. Joona vei multa hetkessä jalat alta ja mä ihastuin, ehkäpä jopa rakastuin.

Mä oon aina ajatellut, että uskollisuus parisuhteessa on mulle yksi maailman tärkeimpiä asioita. Mutta niin siinä sitten kävi, että mä löysin itseni suhteesta Joonan kanssa. Kaiken täydentää sitten vielä se, että myös Joona on tahoillaan naimisissa, myös hyvin pitkässä suhteessa. Tosin Joonan kohdalla tilanne on sinällään erilainen, että niillä oli ns. avoin suhde.

Alkuun me oltiinkin hyvin ristiriitaisessa tilanteessa. Joona halus mut sivusuhteena ja mä tahdoin Joonan kokonaan. Mutta sitten tapahtui jotain. Mä en ole millään muotoa ylpeä siitä mitä mä olen tehnyt ja mua oikeastaan ahdistaa aika kovin, kun mä näitä ajattelen, mutta mä uskon, että sinällään näillä tapahtumilla oli aika paljon vaikutusta asiaan. Mulla ja Rikulla alkoi mennä paremmin kuin vuosiin. Yks kaks mä näin taas sen miehen, jonka kanssa mä aikanaan naimisiin menin.

Vaan, jotta elämä ei olisi liian yksinkertaista, mä tajusin muutama viikko sitten, että mä olen raskaana. Lapsi on Joonan. Mä olen tullut tilanteeseen, jossa mun on pakko pysähtyä. Katsoa ympärilleni ja kysyä: Miten tässä näin kävi?