Se jätti mut tekstiviestillä

Mulla on ollut mielessä parikin asiaa mistä tänne vois seuraavana kirjoittaa, mutta mä kirjoitan nyt tästä, kun tää on mulla ollut mielessä tänään päälimmäisenä.

Mä oon miettinyt, että mikä mun ja Joonan jutussa meni vikaan. Mä olin viime kesänä niin totaalisen rakastunut. Mä olin valmis ihan mihin vaan, että mä saisin siitä miehestä edes palan itselleni. Mä luovuin jopa mun periaatteista. Mut nyt sitten Joona tahtoo mut, mutta mä en sitä ja meille on tulossa lapsi.

Oli meillä omat juttumme ja ongelmamme jo aikaisemmin, mutta sitten Joona teki tempun, josta mä en oo päässyt yli. Me oltiin nähty sen kanssa juuri (meillä on aika pitkä välimatka, joten välillä voi mennä monta viikkoa, että ei nähdä) ja Joona vakuutti mulle, että kaikki on kunnossa. Mä olin siinä vaiheessa tiennyt viikon tästä mun raskaudesta ja mä olin vannottanut Joonaa, että se ei kertoisi Lauralle vielä mitään. Ihan siksi, että mä ajattelin, että jos tässä jotain nyt menisi vikaan niin olis ihan turha loukata Lauraa sit vielä tälläkin. Mut Joona sit kertoi. Ilmoitti vaan mulle, että kertoi. Mä sit sanoin, että ei se sit auta munkaan muu kuin kertoa Rikulle.

Se ilta oli mulle tosi vaikea. Mä viestin Joonan kanssa pitkin iltaa ja koitin saada sitä näkemään miten paha olo mulla oli ja miten mua pelotti Rikulle kertominen. Mulla meni se homma jopa siinä määrin yli, että mä kirjoitin Rikulle jäähyväiskirjeen ja mietin itseni tappamista, vaikka en mä sitä oikeesti lasten vuoksi koskaan voisi tehdä. Mä olin sit just kertomassa Rikulle tästä raskaudesta ja arvatkaapa mitä? Mun kännykkä piippasi ja Joonalta tuli viesti, että se ei enää halua olla mun kanssa. Että se ei halua elämää mun ja meidän lapsen kanssa. Se siis jätti mut tekstiviestillä siinä tilanteessa, kun mä olisin kaikkein eniten kaivannut tukea!

Kieroutunutta ja perverssiä, mutta se olikin sitten Riku, joka mua lohdutti. Se piti mua pitkään sinä iltana sylissä ja silitti hiuksia, kun mä itkin. Se otti raskausuutisen juuri niin hyvin kuin vain suinkin voi ja siinä sivussa sitten jo puhui siitäkin, että kyllä meidän kotiin vielä yksi lapsi mahtuu. Siis oikeasti? Kuinka moni mies ottaisi asian näin?

Myöhemmin selvisi, että Joonan viesteihin oli vaikuttanut yksi kolmas henkilö, joka oli puhunut Joonalle asioita, joita mä olin sille puhunut. Osin ne oli ihan totta, mutta asiayhteydestä irrotettuina vähän vaikeita ymmärtää ja osin sitten vääriä, joko väärinymmärryksen vuoksi tai muuten. Me käytiin kaikki ne jutut Joonan kanssa läpi, Joona pyysi anteeksi ja toivoi, että me voitaisiin palata siihen mihin jäätiin. Ja nyt tää tilanne jotenkin roikkuu. Mutta mä huomaan, että mä en pääse takas siihen olotilaan, joka oli ennen tota tapausta. Nyt mun päässä on joku sellainen klikki. Sellainen, että jos mies oikeesti voi tossa tilanteessa jättää raskaana olevan naisen TEKSTIVIESTILLÄ niin...